Päätin nyt jälleen kerran aloittaa kirjoittamisen. Noh, toivotaan että tälläkertaa jopa onnistuis muutakin kun yks tai kaks kirjotusta.

Voisin esitellä itseäni ja kertoa tästä oi niin jännittävästä elämästäni hieman.

Elikkä, olen ''parikymppinen'' koti-äiti. Minulla on maailman valloittavin puolivuotias tytär Tinja. Olen kihloissa ja hääpäiväkin on löyty lukkoon. Noh mieheni tuskin haluaa täällä itseään mainostaa, niin sanotaan T, aina miehestäni puhuttaessa. Asumme kerrostalo kolmiossa, hitto vieköön, kolmannessa kerroksessa ilman minkäännäköisä hissiä! Eli minä kannan ''ylipainoisen'' lapseni yläkertaan joka päivä. Ainiin ja tästä ''ylipainoisuus'' asiasta tulee varmasti vielä kipakkaa kommenttia tänne. Meillä on myös kaksi kissaa, yleisnimitykseltään homo-veljekset tai jotain muuta yhtä typerää.

T on töissä päivät pitkät, joten mulla ei ole muuta kun aikaa kirjotella blogia, facettaa ja haukkua ihmisiä ja asioita.

Ensimmäisessä oikeassa blogissani voisin hieman arvostella tätä BB-Mariaa eli silikonit kaikille! - tyttöä. Luin kyseisen neidin blogia ja totesin ettei taida olla IHAN KAIKKI murot kulhossa. Miten ihminen voikin olla niin pinnallinen ja TYPERÄ!? Minun pieneen päähäni ei vaan uppoa tuo touhu. Ei ihminen jolla ei ole silikoneja tai turbo huulia ole mielestäni mitenkään huonompi kuin ihminen jolla on DDDDDDD-kupin tissit ja ''duck''huulet. Myönnän, on kauniita ihmisiä jotka ovat teettäneet kauneutensa leikkauksilla, mutta itse pidän enemmän luonnollisen näköisistä normaaleista ihmisistä. Ja nyt puhuttiin vain ulkonäöstä! Tiedän myös, että jokaisella on tapana arvostella hieman ainakin ulkonäön perusteella. Itsekin tätä teen, mutta USEIN ja melkein aina mielipide muuttuu kun kyseessä olevaan henkilöön tututuu paremmin.

Esimerkkinä voisin hyvin sanoa ensi tapaamiseni T:n kanssa. En hetkeäkään ajatellut että meistä tulisi mitään vakavaa. Kenties yhden yön / yhden viikonlopun suhde ja siihen valmistauduin. Kuitenkin jotenkin tapailu vaan jatkui ja jatkui ja jatkui. Ja mielipiteeni muuttui jälleen! Löysin mitä ihanimman ja luotettavimman miehen itselleni.

Seuraavana voisin ottaa kantaa omaan läski ongelmaani. Raskausaikana ja synnytyksen jälkeenkin olin todella pieni! Varmasti pienempi kuin seiskaluokalla, mutta nyt: kotona ollessa tulee syötyä KOKO AJAN! Ja se tarkoittaa heti niitä ihania lisäkiloja ja vatsamakkaroita. Jotka jämähtävät jäädäkseen. Tarkoitus olisi tiputta ensi kesään mennessä edes vähän painoa. Vaakaa en edes omista, joten tärkeintä olisi olla tyytyväinen omaan ulkonäkööni. Olisi ihanaa mennä tyttäreni kanssa rannalle miettimättä koko ajan vatsamakkaroita.

Hah, noniin, tulipa vähän avauduttua! Toivotaan, että joku viitsisi/jaksaisi kiinnostua lukemaan mun höpötyksiä.

Niiin ja kommentoida saa ;)